Kohti ekologisempaa joulua!

This work is the big challenge taken by Amanda Pokki.

Contents

Suomalainen jouluruoka
Katsaus perinteisiin jouluruokiin
Ruokahävikki
Joulukoristeet
Joulukuusi
Joulukukat
Itsetehdyt koristeet
Maalauksia puuviipaleille
Joululahjat
Ekologisempaa paketointia!

Minulle joulu on monen eri asian yhdistelmä; se koostuu perheeni kanssa vietetystä ajasta, joulumusiikista, piparkakkujen leipomisesta, joulukuusen koristelusta, sekä jouluklassikoksi kutsumani ”Home Alone” elokuvan katsomisesta kuuman glögin kera. Mutta viime vuosien aikana, kun olen alkanut miettimään enemmän joulun ympäristövaikutuksesta, olen myös huomannut, että siitä on tullut suurta kuluttamisen aikaa. Miksi joulusta on tullut niin kulutuskeskeinen juhla, joka alkaa jo marraskuussa Black Fridayn aikoihin? Haluan luoda vastapainoa tuolle kulutukselle keskittymällä siihen, miten joulusta voi tehdä pidemmän päälle ekologisemman.

Opiskelen energia- ja ympäristötekniikan insinööriksi, ja opintojeni myötä olen oppinut paljon kierrätyksestä, kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta. Pikkuhiljaa oma vaikutukseni ympäristööni ja maapalloon on minulle selkiintynyt ja haluan tehdä ekologisesti järkeviä valintoja elämässäni kuluttajana, sekä osana suurempaa ekosysteemiä. Ympäristökysymyksiin aloin kiinnittää enemmän huomiota viime vuonna, kun suostuin myymään perheeni turhia tavaroita ja varastoni täyttyi lattiasta kattoon tavaralla. Silloin alkoi tavaramäärästä ahdistus, jonka vuoksi innostuin minimalismista. Minimalismin kautta innostuin myös ”zero waste” (nolla hukka) elämäntavasta ja niin koko elämäni oli muuttumassa ekologisempaan suuntaan. Luontoystävällisempi joulu oli siis luonnollinen osa tuota kehitystä.

Ennen opintojani en miettinyt joulun kestävyyttä juurikaan. Ostimme joulukuusen kertakäyttöön ja koristelimme sen muovisilla koristeilla. Jokaisena jouluna taidettiin ostaa uusia koristeitakin, vaikka varastossa oli niitä jo kolme isoa muovilaatikollista. Ostin lahjoja läheisilleni liikaa miettimättä, onko niistä heille oikeasti hyötyä. Sain itse myös lahjoja, joita en tarvinnut, tai halunnut.

Kuva 1. Ennen joulukuuseni näytti tältä! © Amanda Pokki

Viimeisen parin vuoden aikana olen pikkuhiljaa muuttanut jouluperinteitäni ekologisempaan suuntaan. Vuoden 2018 jouluna olin enemmän ekologisemmin orientoitunut kuin aikaisempina vuosina. Pyysin lahjoiksi vain käytännöllisiä tavaroita, jonka takia sain wokki-pannun, kynttilöitä ja lasisen vesipullon. Näiden lisäksi sain myös ihanan elämyslahjan; liput lempiartistini konserttiin!
Viime vuoden (2019) joulu oli minulle hyvin erilainen kuin aikaisemmat joulut. Mietin paljon perheeni jouluperinteitä ja niiden ekologisuutta ja kestävyyttä, jonka seurauksena meidän joulunviettoomme tuli muutamia muutoksia. Näistä lisää myöhemmin.

Tässä ’Sustainability and Impact Club’ haasteessa haluan valmistautua seuraavaan jouluun ottamalla selkoa siitä, miten voin tehdä joulumenusta, koristelusta, sekä lahjojen hankinnasta ja paketoinnista entistä ympäristöystävällisempää. Vaikka yli 40 % suomalaisista eivät jouluvalmisteluissaan huomio ympäristöasioita ollenkaan, reilu kymmenes kuitenkin potee ilmastoahdistusta joulunviettotapojensa vuoksi [1]. Tämän haasteen avulla haluan auttaa myös sinua saavuttamaan ekologisemman joulun!

Suomalainen jouluruoka

Joulu on täynnä perinteitä, ja sama pätee myös jouluruokiin. Tyypillisestä suomalaisesta joulupöydästä löytyy yleensä rosollia, porkkana-, peruna- ja lanttulaatikko, sekä pöydän kruunaava joulukinkku. Aika pitkälti perinteisten ruokien juuret juontuvat ajasta ennen sähköllä toimivia jääkaappeja, minkä takia suurin osa ruoista on valmistettu hyödyntämällä pitkään kellarissa säilyviä ainesosia.

Kuva 2. Jouluruokaa (Image by vivienviv0 from Pixabay)

Ruoan ekologinen jalanjälki koostuu monesta asiasta, kuten siitä, kuinka paljon resursseja sen tuotantoon on mennyt ja minkälainen on sen toimitusketju mutta nyrkkisääntö on, että kasvisten lisääminen ruokavaliossa ja lihan syönnin vähentäminen vähentää ruuan ympäristökuormitusta. Pidä myös mielessä, että pakkaus ja kuljetus vaikuttavat loppujen lopuksi hyvin vähän ruuan ympäristökuormaan. Suurin osa ympäristökuormasta tulee sisällöstä ja tuotantotavasta. Muista, ettei hiilijalanjälki ole ainoa ympäristöön vaikuttava asia, vaan siihen liittyy myös esimerkiksi vedenkulutus. Iso osa suomalaisten vedenkulutuksesta tapahtuu ulkomailla, koska tuonti tuotteet, kuten esimerkiksi avokado, tarvitsee kasvaakseen todella paljon vettä. [2]

Muista nämä helpot vinkit:
1. Suosi kotimaista, mieluusti lähiruokaa
2. Syö sesongeittain
3. Vähennä lihan syöntiä, erityisesti naudanlihaa
4. Valitse luomuruokaa
5. Älä heitä ruokaa roskiin
6. Poimi marjoja ja sieniä luonnosta
7. Vaikuta! Ehdota oman koulusi tai työpaikkasi ravintolalle ekologisempien vaihtoehtojen tarjoamista.
8. Valitse vastuullisesti tuotettua ruokaa.

Katsaus perinteisiin jouluruokiin

Laatikoissa käytettävien juuresten ympäristöjalanjälki on pieni. Ostamalla ainesosat erikseen ja tekemällä laatikot itse, on niiden jalanjälki vielä pienempi. Jos kuitenkin tarjoat valmislaatikoita, niin viethän alumiinivuoan metallinkeräkseen. Rosollillakin on pieni ympäristökuormitus, koska se koostuu juureksista ja kotimaassa kasvavista hedelmistä, kuten omenasta.

Kala kuuluu myös monien meidän juhlapöytäämme, kuten silli, lipeäkala ja graavilohi. Kuhasta tai hauesta tehty lipeäkala on yksi vanhimmista jouluruuistamme. Jos kyse on kotimaisesta, kestävästi pyydetystä kalasta, niin senkin ympäristöjalanjälki on pieni. Kaupan kalatiskiltä kannattaa valita vain vastuullisesti pyydettyä kalaa.

Lohen kohdalla on vaikea tehdä yhtä suoraviivaista johtopäätöstä. Lohi on todella suosittu ruokakala, jota syödään jouluna usein graavattuna. Suomessa on paljon tarjolla Norjassa kasvatettua lohta. Kalankasvatus ei kuitenkaan ratkaise kalastukseen liittyviä ongelmiamme, koska ne tarvitsevat rehukseen luonnonkalaa. Niinpä luonnollisesti ne syövät enemmän kalaa kuin niiden kasvatuksella kyetään tuottamaan. [3] Suomessa Itämeren lohikannat ovat vaarantuneita ja Saimaan järvilohikanta on äärimmäisen uhanalainen. Syynä ovat jokien patoaminen, sekä ylikalastus. Lohikannat ovat myös kärsineet järjestelmällisestä salakalastuksesta. Kaupallista lohenkalastusta aikaistettiin 1.5 kuukaudella vuonna 2017 jonka takia saaliiksi jää lisää isoja lohia, jotka ensimmäiseksi nousevat jokiin kutemaan. WWF suosittelee kestävästi pyydettyä kalaa joilla on MSC- ja ASC-sertifikaatti. [4] Myös WWF:n kalaopas auttaa sinua tekemään ekologisempia valintoja kalaostoksesi suhteen.

Tavallisista jouluruuista riisipuurolla, kinkulla ja juustolla on suurempi ekologinen jalanjälki verrattuna kasviksiin perustuviin ruokiin.

Monien jouluaatto aloitetaan riisipuurolla, mutta perinteisesti, ennen riisin yleistymistä, joulupuuro tehtiin kotimaisista ohra- tai kauraryyneistä, [5] joilla on pienempi hiilijalanjälki. [6]

Kinkku kuuluu monien joulupöytään. Lihatiedotuksen kyselytutkimuksen mukaan kinkkua syödään noin 6 miljoonaa kiloa joka joulu. [7] Keskimäärin siis yli kilon verran kinkkua per henki! Jos haluat pienentää ekologista jalanjälkeäsi, niin osta sitä kohtuudella ja suosi kotimaista luomulihaa. (Lue lisää luomukinkusta) Tee kinkkutemppu tai käytä rasva kastikkeessa niin se tulee myös syötyä, eikä päädy roskiin. Kinkun voi korvata myös muulla ruualla millä on pienempi ympäristökuorma, kuten kalkkunalla, kotimaisella riistalihalla, tai pöydän voi kruunata vaikka jollain kasvis- tai vegaanivaihtoehdolla. Ilmaston kannalta lihan korvaaminen kasviproteiniilla olisikin suositeltavaa.

Kaupassa kannattaa valita sellaisia tuotteita, jotka on tuotettu vastuullisesti ja ympäristö huomioon ottaen. Marttojen sivulla lisää tietoa yleisimmistä merkeistä. Haluatko lukea lisää yleisesti käytetyistä merkeistä ja niiden arvosteluista? Lue lisää tästä! (Link to Tatjana’s and Deepika’s challenge)

Muutokset joulupöydän antimissa näkyvät hitaasti. Sitä odotellessa, alla on lista vinkkejä siitä, miten voit vähentää ruokahävikkiä jo seuraavana jouluna tai vaikka heti!

Ruokahävikki

Ruokajätettä syntyy suomen kotitalouksissa noin 120-160 miljoonaa kiloa vuodessa, eli meistä jokainen heittää noin 23 kg ruokaa roskiin joka vuosi. Ilmastopäästöistämme lähes neljännes syntyy ruuan tuotannosta, eli jos saisimme ruokahävikin määrän laskemaan, voisimme huomattavasti pienentää omaa ekologista jalanjälkeämme. [8] Viidesosa suomalaisista heittää jouluruokaa roskiin. Valitettavasti erityisesti nuoret heittävät ruokaa pois. [9] Roskiin heitetty ruoka kuormittaa turhaan ympäristöä. Sen takia tässä kohdassa esittelen erilaisia vinkkejä, miten vähentää ruokajätettä, mikä on yksinkertaisin tapa pienentää ilmastokuormaa.

  1. Suunnittele seuraavien päivien ateriat etukäteen. Näin voit ennen kauppaan menoa tehdä listan tarvitsemistasi aineksista, säästät aikaa kaupassa, muttet myöskään yhtä helposti tee impulssiostoksia. Kauppaan ei myöskään kannata lähteä nälkäisenä, muuten saattaa tulla ostettua ylimääräistä naposteltavaa.
  2. Vältä eksoottisia ainesosia, joita tarvitset vain vähän jotain tiettyä reseptiä varten, jolle sinulla ei ole mitään muuta käyttöä tai suunnitelmaa.
  3. Merkitse säilytyspurkkeihin päivämäärä, jolloin olet avannut ne. Tämän lisäksi voit käyttää läpinäkyvia säilytysrasioita, ettei ruoka niin helposti unohdu jääkaappiin.
  4. Pidä jääkaappi ja ruokakomerot siisteinä, ettei vanha ruoka unohdu lojumaan kaapin perälle, ja ehdit käyttää ne ennen kuin ne pahenevat. Tarkista tuotteiden päivämäärät ja siirrä vanhemmat tuotteet etualalle, ja uudet niiden taakse.
  5. Luota aisteihisi. Parasta ennen päivämäärät ovat suuntaa antavia, mutta jos ainesosa näyttää, tuoksuu ja maistuu normaalilta, se on luultavasti vielä ihan syötävää, eikä sitä kannata heittää pois vain sen takia, että parasta ennen päivämäärä on mennyt jo ohi.
  6. Ota jokainen nokare talteen.
  7. Suunnittele etukäteen, miten hyödynnät ylimääräistä ruokaa tulevina päivinä.

Joulun erityisvinkit:

  1. Paras neuvoni jouluruuan suhteen on, ettei kannata liioitella ruuan määrässä, usein vähempikin riittää, varsinkin kun ruokalajeja on useita.
  2. Muista myös, että jos jokin perinteinen jouluruoka ei maistu, niin ei sitä tarvitse vain perinteen takia ostaakaan.
  3. Joulukinkun rasvan voi myös käyttää herkullisessa kastikkeessa sen sijaan, että sen heittäisi roskiin. Tässä 5 vaihtoehtoa kinkun paistorasvan kierrätykseen.
  4. Ota kerralla tarjolle vain tarpeellinen, muuten ruuat lämpenevät turhaan ja se taas lyhentää niiden säilyvyyttä. Joulukinkkua voi viipaloida jo valmiiksi tarjolle.

Onneksi en yleensä ole törmännyt joulun jälkeen siihen ongelmaan, että ruokaa tulisi hirveästi heitettyä pois. Yleensä jouluaattoa seuraavina päivinä tulee kyllä mässäiltyä vielä joululaatikoilla ja kinkulla, niin että jouluruoka tulee melkein jo korvista ulos. Perheelläni, kuten varmasti myös monella suomalaisella, on aina tapana järjestää joulun jälkeen rääppiäiset, jolloin pyritään syömään jouluaatto aterian jämät pois. Ruokahävikin torjumiseksi onkin hyvä hyödyntää jouluruuan rippeet heti välipäivinä, mutta pakastaminenkin on hyvä vaihtoehto, jos rippeitä ei pysty hyödyntämään heti. Löysin tätä projektia varten muutamia hyviä hävikkireseptejä, jotka löytyvät Valion sivuilta täältä. Käy katsomassa myös tämä! Marttojen sivuilla saat ideoita siitä, miten hyödyntää tähteet uusissa maukkaissa ruuissa.

Löytyykö kaapistasi aineksia, muttet keksi mihin niitä käyttää? Saa Syödä -sivujen reseptihaulla voit syöttää hakukenttään aineksia ja saat kymmeniä ideoita siitä, miten hyödyntää vanhaksi meneviä aineksia.

Joulukoristeet

Tässä kappaleessa pohdin miten voin olla luontoystävällisempi koristeiden suhteen? Itse jaan nämä kahteen ryhmään: ensimmäisenä ovat itsetehdyt koristeet ja toiseksi, tyypillisten koristeiden muuttaminen johonkin muuhun, kuten esimerkiksi valitsemalla joulukuusen sijaan kuusen oksia, tai parafiinikynttilöiden (mitkä ovat peräisin öljystä) tilalle soijavahasta tehdyt kynttilät, tai jouluhyasintin tilalle käpyhyasintti. Adventtikalenterinkin, mikä on usein osa joulunodotusta, voi askarrella itse.

Kerron joulukoristeista ekologiselta näkökulmalta, aloittamalla joulun suosituimmasta kasvista, joulukuusesta, jonka jälkeen kerron myös joulukukista. Tämän jälkeen annan ohjeita muutamia käsintehtyjä koristeita varten, joilla voi korvata muovikoristeita, tai joita voi askarrella ihan muuten vaan.

Joulukuusi

Kuva 3. (Photo by Lorena Schmidt on Unsplash)

Joulukuusi on Plantagenin tuottaman kyselytutkimuksen mukaan suosituin joulukasvi. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2019 noin 1,4 miljoonaa joulukuusta ostettiin suomalaiskoteihin, joista noin miljoona on suomessa kasvatettuja. Muut tuodaan ulkomailta, pääosin Ruotsista ja Puolasta. [10]

Kaikki puut, kuusetkin, sitovat ilmakehästä hiilidioksidia itseensä. Hiilinielunäkökulmasta ei ole järkevää kaataa puita vain muutaman viikon käyttöä varten, mutta joulukuusen tuottamat päästöt ovat kuitenkin pienet verrattuna siihen kuinka pitkän matkan lennämme jouluksi lämpimään, millaisia lahjoja ostamme tai mitä syömme jouluna. Siitä huolimatta, koska joulukuusi on suomalaisten suosituin joulukasvi, haluan tarjota tuolle 2 kg päästöjä tuottavalle perinteelle vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja. [11]

Joulukuusen voi korvata monella eri tapaa joulutunnelmasta luopumatta. Voit koristella kotonasi jo kasvavia viherkasveja, tai ostaa monivuotisen sypressin tai huonekuusen sen tilalle, joita voi koristella höyhenenkeveillä koristeilla ja pienillä LED-valoilla. Voit myös ostaa ruukkukuusen, minkä voit istuttaa myöhemmin pihalle.

Voit myös korvata elävän kasvin jollain muulla, kuten pelkillä kuusien oksilla, kuten alla olevassa kuvassa. Voit askarrella joulukuusta muistuttavan seinäkoristeen. Pudonneita oksia voi myös koristella vaikkapa kietomalla LED-valoja niiden ympärille.

Viime jouluna emme ostaneet joulukuusta perheeni kanssa, sillä me päätimme, ettei se ole sen rahan arvoinen. Mutta perheeni jouluun on aina kuulunut se ihana kuusen tuoksu, ja sen me halusimme, vaikka emme kuusta kylläkään. Mietin, miten se onnistuisi. Päätin kokeilla onneani ja kävellä kuusikauppiaan luokse kysyäkseni olisiko heillä ylimääräisiä jätteeksi meneviä oksia. Kauppias osoitti isoa kasaa ja antoi minulle luvan noukkia sieltä niin monta ylijäämäoksaa kuin halusinkaan. Laitoin oksat kahteen isoon maljakkoon, ja tavalliset koristeet siihen päälle. Jouluinen kuusen tuoksuhan niistä tuli! ”Näin me tehdään kyllä ensi vuonnakin!” Äitini sanoi.

Kuva 4. Joulukuusen on korvannut maljakkoon keräämäni havunoksat, koristeiden kera! © Amanda Pokki

Entäs muovikuuset? En suosittele muovikuusta ekologisempana vaihtoehtona, sillä vaikka ne kestävätkin vuosikausia, ne valmistetaan öljystä ja metallista, ja ne ovat ekologisempi vaihtoehto vasta 20 vuoden käytön jälkeen. Muovikuusen päästöt syntyvät sen alkutuotannossa ja sen kuljettamisesta kuluttajalle. Mutta on hyvä mainita, että jos luonnonkuusen joutuu hakemaan autolla (mikä tuottaa kasvihuonepäästöjä) joka vuosi, jopa 16 kilometrin hakumatka tuottaa jo niin paljon päästöjä, että muovikuusi voi tuossa tapauksessa ollakin vähäpäästöisempi vaihtoehto! Eihän sitä tarvitse varastoa pidemmältä hakea. Eli neuvoni on tämä: osta kuusi läheltä ja kuljeta se kotiin vaikkapa kauppareissun yhteydessä tai ilman autoa, vaikkapa pulkalla. [12]

Joulukuusen pois jättäminen voi monille perheen pienimmille olla vaikeaa, onhan kuusen koristelu yksi monen perheen tapa viettää aikaa toistensa kanssa. Ainakin niin se oli minun perheessäni. Viime jouluna löysimme kuitenkin muuta yhteistä tekemistä sen sijaan, kuten joulutorttujen tekoa, ruoan laittoa ja pelien pelaamista.

Jos se on välttämätön osa jouluasi, niin osta suomessa tuetettuja kuusia, ei ulkomailta tuotuja. Kun pidät siinä jouluvaloja, käytä LED-valoja ja sammuta ne yöksi, etteivät ne turhaan kuluta sähköä. Tämän lisäksi hävitä se oikealla tavalla.

Toiseksi suosituin joulukasvi on joulutähti, jota myytiin noin 1,8 miljoonaa kappaletta viime vuonna.

Joulukukat

Kuva 5. Joulutähti (Image by minka2507 from Pixabay)

Kuinka moni ostaa jouluna kukkia joko omaa kotia sisustamaan, tai tuliaisiksi tutulle? Kuinka moni meistä sitten jaksaa hoitaa kukkia niin, että ne eläisivät vielä seuraavaan jouluun?

Jouluna myydään 1,8 miljoonaa joulutähteä ja hyasintteja 2,7 miljoonaa kappaletta, ja tulppaaneja viljellään noin 4 miljoonaa kappaletta. [13] Uskon, että suurin osa päätyy joulunjälkeen roskiin, koska valitettavasti sesonkikukat on jalostettu kukoistamaan vain lyhyen ajan. [14] Uuden kukan ostaminen on myös paljon helpompaa kuin joulukukkien hoitaminen koko vuoden ajan. Itsekin olen näin tehnyt vuosi vuoden jälkeen, koska aina tuntuu, että tuollaiset kausikukat nuukahtavat aina muutaman viikon joulun jälkeen, enkä vain viitsi hoitaa joulukukkia sesongin jälkeen, vaikka kai ne saisi hengissä pysymään, jos niitä vain viitsisi hoitaa. Saahan kaupasta aina uuden, vai mitä?

No, niin saakin, mutta joulukukkien kasvattamiseen menee paljon resursseja. Joulutähden pistokkaatkin saatetaan tuoda Suomeen kasvatettaviksi muista maista, kuten Italiasta, ja jopa Keniasta asti. [15] Miljoonien leikkotulppaanien sipulit tuodaan Suomeen Uudesta-Seelannista! [16] Luetaan kuljetuksen tuottamaan hiilijalanjälkeen vielä mukaan suomalaisten kasvihuoneiden lämmittämiskulut, valaistus ja veden kulutus, pakkaaminen, jälleenmyyjille kuljettaminen, kaatopaikka kuljetus sekä hävittäminen niin yhtäkkiä yhden kukan hiilijalanjälki onkin aika suuri!

Valitettavasti monen joulukukan uudelleen kukinta tuntuu olevan aika vähästä kiinni, ja monet niistä tarvitsevatkin tietynlaisia olosuhteita onnistuakseen, kuten esimerkiksi alhaisen lämpötilan. Teoriassa joulutähden saa taas kukoistamaan pimeähoidolla, mutta se saattaa olla aikaa vievää puuhaa.

Ollakseni luontoystävällisempi joulukukkien suhteen, voisin ostaa niitä vähemmän, ottaa selville mikä on niiden alkuperämaa (jos se tieto on edes julkinen), ja ostaa sellaisia kukkia, jotka eivät ole maapallon toiselta puolelta kotoisin, vaan mieluusti kotimaisia. Tämän lisäksi voin yrittää pitää ne hengissä, jotta voisin ihailla niitä myös ensi vuonna. Jos hoitoni ei tepsi ja kasvi kuolee, kierrätän ne parhaalla mahdollisella tavalla. Se on vähintä mitä voin tehdä. Huonekasvi biojätteeksi, keraamiset ruukut sekajätteeseen, kertakäyttöiset kukkaruukut muovinkeräykseen, pieni määrä multaa kukkaruukuista biojätteeseen, jne. Tarkat ohjeet kierrätykseen löytyy HSY:n sivuilta.

Tästä ohjeita miten huolehtia joulukukista joulun aikana, sekä sen jälkeen.

Itsetehdyt koristeet

Voit askarrella monia erilaisia koristeita ihan mistä vain, kuten luonnon materiaaleista (kävyistä, oksista, sitruunoista yms.), tai arkipäivän tavaroista. Itse-tehdyt koristeet ovat luonnonmukaisempia ja ihania, varsinkin jos ne on tehty yhdessä perheen kanssa. Tässä kappaleessa haluan korostaa, ettei kauniita koristeita tarvitse ostaa vaan niitä voi itsekin tehdä. Toivon, että antamilleni esimerkeille monelta teistä löytyy jo tarvikkeet (narua, maalia, pensseleitä, yms.) ja olen pyrkinyt valitsemaan sellaisia käsitöitä, joita varten ei tarvitsisi siis ostaa mitään uutta, ja kaiken ”uuden” saat kävelyreissulla metsästä.

Paras tapa olla luontoystävällisempi ei tietenkään tarkoita sitä, että vanhat muoviset joulukoristeet pitää heittää pois ja tilalle ostaa jotain uutta, vaan vanhoja koristeita on hyvä käyttää niin kauan kuin vain mahdollista!

Maalauksia puuviipaleille

Kuva 6. Linnut © Amanda Pokki

Tarvikkeet

  • Kaatunut puu tai paksu oksa
  • Saha
  • Akryylimaalia
  • Maalipensseli
  • Porakone pienellä poralla
  • Narua

Tee näin

  1. Valitse vastakaatunut puu (tai tippunut paksu oksa), joka on läpimitaltaan omiin tarkoituksiisi sopiva. Kuvassa näkyvät maalaukset maalasin noin 5 cm levyisiin viipaleisiin.
  2. Sahaa kaatuneesta puusta tai oksasta noin 6-8 mm paksuja viipaleita.
  3. Maalaa puuviipaleiden pintaan mitä vain, esimerkiksi lintuja, tai muita eläimiä, revontulia, lumiukkoja tai vaikka Petteri Punakuono! Vain mielikuvituksesi on nyt rajana! Itse käytin akryylimaalia koska se kuivuu nopeasti, mutta sama onnistuu varmasti myös öljyväreillä.
  4. Poraa viipaleittesi yläosaan pieni narunmentävä reikä. Voit myös kiertää puuhun pienen silmukkaruuvin, josta saat myös narun läpi.
  5. Voit koristella narun helmillä tai jättää ne pois, oman mielesi mukaan.

PSST! Jos olet opiskelija Tampereella, etkä omista sahaa, TREY:n jäsenenä voit vuokrata sellaisen palvelutoimistosta. Ja ainahan voit kysäistä voisiko kaverilta tai perheenjäseneltä saada sellaisen lainaan.

Koristeköynnös sitruunansiivuista

Kuva 7. Koristeköynnös © Amanda Pokki

Kauniin koristeköynnöksen saat aikaisiksi helposti kuivatetuilla sitruunansiivuilla. Toivon kuitenkin, että käyttäisitte vanhaksi meneviä sitruunoita ennen uusien ostamista vain tätä askarteluprojektia varten. Uunikin käyttää paljon energiaa lämmetessään, joten ekologinen vaihtoehto on laittaa siivut kuivumaan sinne samalla kun valmistat muita ruokia.

Tarvikkeet

  • Sitruuna
  • Veitsi
  • Uunivuoka tai -pelti
  • Narua

Tee näin

  1. Siivuta sitruuna noin 8-10 mm levyisiksi siivuiksi, jätä myös mahdolliset siemenet paikoilleen välttääksesi reikien syntymistä
  2. Kuumenna uuni 100 Celsius-asteeseen
  3. Levitä siivut uunivuokaan tai -pellille
  4. Kuivaa siivut uunissa noin 4 tuntia, välillä kääntäen siivuja. Muista pitää siivuja silmällä, sillä ne palavat helposti
  5. Kun sitruunan siivut ovat kuivuneet ota ne pois uunista. Kun ne ovat jäähtyneet, voit alkaa punomaan lankaa niiden läpi
  6. Koristeköynnöksen voit asettaa joulukuusen oksille, tai vaikka seinälle roikkumaan.

Käpy ja sitruuna koriste

Kuva 8. Yksinäinen koriste © Amanda Pokki

Tarvikkeet

  • Uunituore, hieman kosteahko sitruunansiivu
  • Pieni käpy
  • Kuumaliimaa
  • Neula
  • Lankaa

Tee näin

  1. Kuivata sitruunan viipaleet uunissa ”koristeköynnös sitruunansiivuista” ohjeen mukaan.
  2. Lanka neulan läpi, solmu langan päähän ja voit aloittaa sitruunansiivun reunan koristelun omalla tyylilläsi. Yllä olevassa kuvassa pyrin kiepauttamaan langan kolme kertaa reunan ympäri, minkä jälkeen tein X kuvion kolmen pystysuoran langan väliin.
  3. Kuumaliimaa pieni käpy siivun keskelle. Lisää vielä narun pätkä, josta ripustat koristeesi kuusen oksalle. Koristeesi on valmis!

Joululahjat

Minun on aina vaikeaa ostaa joululahjoja kenellekään. En halua ostaa sellaista lahjaa mistä lahjan saaja ei tykkää, minkä takia se jää jonnekin kaapin perälle lojumaan. Tori.fi:n tekemän kyselyn mukaan, lahjan ostopäätökseen tarpeellisuus vaikuttaa yleensä vain 40 %. Jouluna voi helposti olla ympäristöystävällisempi lahjojen suhteen. Pitää vain ostaa sellaista mikä varmasti tulee hyvään käyttöön, eikä pidä ostaa mitään liikaa.

Viime jouluna ilahduin, kun ystäväni, jolla on tapana aina ostaa jotain pientä, kysyi tällä kertaa mitä minä haluaisin saada lahjaksi. Se on siis ensimmäinen neuvoni, jos et tiedä mitä ostaa, niin kysy. Minusta on paljon mukavampaa kertoa toiselle mitä haluan, kuin saada lahjaksi sellaista mitä en oikeasti halua. Saajan toive vaikuttaa Tori.fi tekemän kyselyn mukaan vain 24 %. Toinen tapa on kirjoittaa pidempi lista lahjatoiveista, että saat lahjaksi jotain mitä haluat, muttet kuitenkaan voi olla varma mitä tarkalleen ottaen saat. Voit myös vuoden varrella kirjoitella ylös aina kun ystäväsi mainitsee jotain mitä haluaisi saada lahjaksi ja voit loppuvuodesta sitten tarkistaa pitääkö hänen toiveensa vielä paikkansa ja ostaa sen hänelle. Salaisen lahjanantajan joulu eli ”Secret Santa” sopii hyvin ainakin aikuisten kesken, jonka avulla voi myös vähentää joululahjahankintojen paineita, kun ei tarvitse kuin hommata yksi lahja.

Kannattaa myös harkita lahjan ostamista kirpputorilta, eikä ostaa jotain ihan upouutta, johon on mennyt paljon resursseja. Tori.fi:n tekemän kyselyn mukaan, puolet suomalaisista ei ole ikinä antanut käytettyjä joululahjoja. Ostaessasi kirppareilta tavaroita varmistat, ettei niiden nykyinen omistaja heitä niitä roskiin, jos ne eivät menekään kaupaksi.

Lahjan hankinnassa ympäristöystävällisyyden merkitys oli alle 4 %, kun taas lahjan yllätyksellisyys, käytännöllisyys ja edullisuus olivat tärkeämmässä asemassa. Vastaajista 16 % ei halua antaa käytettyä tavaraa lahjaksi, mutta vain 8 % ilmoittivat harmistuvansa, jos saisivat käytettyjä joululahjoja. Tästä voi huomata, että joululahjan antajat haluavat antaa jotain uutta, vaikkei lahjan saaja siitä niin välitä. Vaikka ajattelutapa on huomattavasti muuttumassa pikkuhiljaa ekologisempaan kuluttamiseen, käytäntö ei vielä. [17]

Materiaalisten lahjojen sijaan voit myös suosia elämyslahjoja. Voit esimerkiksi kokata parillesi romanttisen illallisen, kirjoittaa hänelle runon tai viedä hänet elokuviin. Näin annat rakkaallesi parhaan lahjan: osan omaa aikaasi! Lahjojen sijaan rakkautta ja välittämistä voi osoittaa myös monella muulla tavalla, kuten esimerkiksi viettämällä aikaa perheen kanssaan joulumessussa, laulamalla yhdessä kauneimpia joululauluja kirkossa, taikka ihan vaan kotona, sekä perinteinen joulurauhajulistuksen katsominen jouluaattona. Lisää ’tavaraa parempia’ lahjaideoita löydät tästä.

Ekologisempaa paketointia!

Viime jouluna pyysin perhettäni joko paketoimaan lahjat sanomalehteen, tai jättämään lahjapaperin pois kokonaan. Pyyntöni syy oli se valtava määrä lahjapaperia, jota syntyy joka vuosi jouluna, jota ei voi pinnoitteen, teipin, glitterin, tai jonkin muun syyn takia kierrättää. En halunnut, että meidän perheemme olisi mukana siinä jätteen tuotossa. Äitini löysi sanomalehdestä mainosliitteen, jonka tausta oli jouluksi värjätty punaisella, ja hän käytti sen lahjapaperin sijaan. Hän ilahtui lopputuloksesta, ja sanoi että sehän käy melkein joulupaperista! Omat lahjani laitoin vanhoihin lahjakasseihin, joita olen keräillyt vuosien varrella. Tämän lisäksi käärin yhden lahjan värikkääseen kaulahuiviin, ihan vaan kokeillakseni Japanilaista Furoshiki paketointimenetelmää.

Kuva 9. Kauniita lahjapaketteja saa tehtyä ekologisuudesta tinkimättä! © Amanda Pokki

Tavalliset lahjapaperit ja -narut pitää lajitella sekajätteeseen niiden sisältämän muovin takia. (Tässä ohjeet fiksuun jouluroskien lajitteluun) Tämän takia kannattaa ottaa käyttökelpoiset lahjapaperit ja -narut talteen, sekä lahjakassit, jotka kestävät käyttöä vuodesta toiseen!

Vinkkejä ekologisempaan lahjojen paketointiin:

  1. Käytä ensin kaikki vanhat lahjapaperit ja -narut maltilla loppuun. Monella meistä on varmasti jonkin laatikon tai kaapin perällä läjä lahjojen paketointikamaa.
  2. Korvaa lahjapaperi sanomalehdellä tai muilla lehdillä
  3. Korvaa muoviset lahjanarut paperisilla naruilla, tai kankaasta tehdyllä narulla, joita voi käyttää vuodesta toiseen!
  4. Korvaa teippi biohajoavalla teipillä, tai paketoi lahjat ilman teippiä (tämä vaatii hieman harjoittelua, mutta netistä löytyy vaikka kuinka paljon esimerkkejä)
  5. Säästä lahjakassit ja -paperit seuraavia vuosia varten
  6. Kokeile lahjan paketointia Japanilaisella Furoshiki menetelmällä, tähän tarvitset vain kaulahuivin (lahjapakettikin voi siis olla osa lahjaasi!)
  7. Muista lajitella lahjoista syntyneet roskat oikeisiin jäteastioihin

Minkälaisia askeleita itse otat ensi jouluna kohti ekologisempaa paketointia?

Jos jaksat joulukiireistä huolimatta miettiä ekologisuutta ja tehdä pieniä ilmastotekoja, niin tulee niistäkin hyvä mieli!

Amanda Pokki (May 2020)

Notes:
1 https://www.stat.fi/tup/tlastokirjasto/joulu-tlastojen-valossa-2019
2 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artkkeli-1.316937
3 https://wwf.fi/kalaopas/mihin-wwfn-kalaopasta-tarvitaan/
4 https://wwf.fi/elainlajit/lohi/
5 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artkkeli-1.218471
6 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kantri/artkkeli-1.316937
7 https://www.saasyoda.fi/ruokah%c3%a4vikki-suomessa
8 https://news.cision.com/fi/lidl-suomi/r/suomalainen-kayttaa-jouluruokiin-keskimaarin-161-euroa,c2702526
9 https://news.cision.com/fi/lidl-suomi/r/suomalainen-kayttaa-jouluruokiin-keskimaarin-161-euroa,c2702526
10 https://www.stat.fi/tup/tlastokirjasto/joulu-tlastojen-valossa-2019
11 https://yle.fi/aihe/artkkeli/2017/12/21/muovikuusi-on-ekologisempi-vasta-20-vuoden-jalkeen-viisi-vinkkia-
kuusen
12 https://yle.fi/aihe/artkkeli/2017/12/21/muovikuusi-on-ekologisempi-vasta-20-vuoden-jalkeen-viisi-vinkkia-
kuusen
13 https://www.stat.fi/tup/tlastokirjasto/joulu-tlastojen-valossa-2019
14 https://www.stat.fi/tup/tlastokirjasto/joulu-tlastojen-valossa-2019
15 https://yle.fi/uutset/3-5448954
16 https://yle.fi/uutset/3-7683133
17 https://yle.fi/uutset/3-5441391
18 https://www.stat.fi/tup/tlastokirjasto/joulu-tlastojen-valossa-2019
19 https://www.stat.fi/tup/tlastokirjasto/joulu-tlastojen-valossa-2019